Säännöt

Kiinteistöliitto Kanta-Häme ry:n säännöt, hyväksytty 30.11.2022

1 § NIMI JA KOTIPAIKKA
Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Kanta-Häme ry. Siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeenlinna ja toimialue on Kanta-Hämeen maakunta. Yhdistys voi kuulua jäsenenä kiinteistöalan valtakunnallisiin keskusjärjestöihin. Yhdistys on yleishyödyllinen.

2 § TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT
Yhdistyksen tarkoituksena on toimialueellaan kiinteistöalan johtavana etujärjestönä
-valvoa jäsentensä yleisiä ja yhteisiä etuja,
-edistää kiinteistöjen kunnossapitämistä ja ylläpitoa,
-edistää hyvän asumisen yleisiä edellytyksiä,
-kannustaa ja neuvoa jäseniä uusissa taloudellisissa ja teknisissä ratkaisuissa,
-parantaa kiinteistönomistamisen edellytyksiä sekä
-edistää kiinteistövarallisuuden kehitystä ja kasvua.

Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa
-järjestämällä jäsenneuvontapalveluja,
-järjestämällä koulutus-, keskustelu- ja esitelmätilaisuuksia,
-tiedottamalla ja harjoittamalla julkaisutoimintaa,
-avustamalla jäseniä erilaisissa ongelmatilanteissa,
-tutkimalla ja tilastoimalla kiinteistöalaa,
-vaikuttamalla tiedotusvälineisiin ja muihin media-alan toimijoihin,
-toimimalla viranomaisten ja taloyhtiöiden yhdyssiteenä,
-solmimalla yhteistyösopimuksia muiden kiinteistöalan yhdistysten ja muiden järjestöjen kanssa sekä
-tukemalla muuta yhdistyksen tarkoitusta edistävää toimintaa.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, hakea avustuksia ja apurahoja. Yhdistys voi omistaa toimintaansa varten kiinteätä ja irtainta omaisuutta.

3 § JÄSENET
Yhdistyksen jäseneksi voidaan hyväksyä asunto- tai kiinteistöosakeyhtiö tai muu vastaavan kiinteistön omistaja tai muu kiinteistöalalla toimiva oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö. Yhdistyksen kokouksella on oikeus hallituksen esityksestä kutsua yhdistykselle kunniapuheenjohtajiksi yhdistyksen toiminnassa erityisesti ansioituneita yhdistyksen puheenjohtajana toimineita henkilöitä. Yhdistyksen kokouksella on oikeus hallituksen esityksestä kutsua yhdistykselle kunniajäseniksi yhdistyksen toiminnassa ansioituneita
henkilöitä. Yhdistys voi lisäksi kutsua toimintaansa mukaan kannatusjäseniä sekä asiantuntijajäseniä.

4 § JÄSENYYDESTÄ EROAMINEN JA EROTTAMINEN
Hallitus hyväksyy ja erottaa yhdistyksen jäsenet. Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai yhdistyksen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisestaan yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroaminen astuu voimaan sen vuoden lopussa, jona jäsen on tehnyt eroamisilmoituksen. Eroava jäsen on velvollinen maksamaan eroamisvuonna ja sitä ennen erääntyneet jäsenmaksunsa. Jäsen, joka jättää kehotuksesta huolimatta vuoden ajalta jäsenmaksunsa maksamatta, voidaan erottaa. Jäsen voidaan myös erottaa yhdistyslain määräämin perustein.

5 § JÄSENMAKSUT
Jäsen on velvollinen maksamaan yhdistykselle vuosittain varsinaisen yhdistyksen kokouksen määräämän jäsenmaksun. Maksu perustuu jäsenen hallinnassa olevien ja omistamien rakennusten yhteistilavuudelle. Maksu voidaan määrätä erilaiseksi tilavuusluokittain. Pääasiallisesti asuintilojen vuokranantajana toimivan jäsenen jäsenmaksu voi perustua asuinhuoneistojen lukumäärään. Yhdistyksen kokous voi yksittäistapauksissa päättää alemmasta jäsenmaksusta ottaen huomioon esimerkiksi jäsenen koon, laadun tai liittymisajankohdan.

Tilavuusluokat ovat:

Maksuluokka Rm3
1 0-2000
2 2001-3000
3 3001-4000
4 4001-5000
5 5001-6000
6 6001-7000
7 7001-8000
8 8001-9000
9 9001-10000
10 10001-12000
11 12001-14000
12 14001-16000
13 16001-18000
14 18001-20000
15 20001-24000
16 24001-28000
17 28001-32000
18 32001-36000
19 36001-40000
20 40001-44000
21 44001-48000
22 48001-52000
23 52001 -

Hallitus voi päättää jäsenmaksun suuruudesta liittymisvuotena. Jäsenmaksu ei saa kuitenkaan olla liittymisvuotena vuosikokouksen päättämiä jäsenmaksuja suurempi.
Yhdistyksen kokous voi päättää myös liittymismaksusta, uudelleenliittymismaksusta sekä muusta kiinteästä maksusta jäsenmaksun osana. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen eivät maksa jäsenmaksua. Kannatusjäsenten ja asiantuntijajäsenten jäsenmaksun päättää yhdistyksen hallitus. Jäsenen tulee toimittaa jäsenmaksujen määräämiseksi tarvittavat tiedot yhdistykselle.

6 § VARSINAINEN YHDISTYKSEN KOKOUS
Varsinainen yhdistyksen kokous pidetään vuosittain kesäkuun loppuun mennessä.

7 § YLIMÄÄRÄINEN YHDISTYKSEN KOKOUS
Ylimääräinen yhdistyksen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä pyytää sitä erityisesti ilmoitetun asian käsittelemistä varten. Tämä pyyntö on esitettävä kirjallisesti hallitukselle ja siinä on mainittava, minkä asian käsittelemiseksi kokousta halutaan. Hallituksen on kutsuttava ylimääräinen yhdistyksen kokous koolle kuukauden kuluessa kirjallisen pyynnön esittämisestä.

8 § KOKOUSKUTSU
Hallituksen on toimitettava kutsu yhdistyksen kokoukseen kullekin jäsenelle kirjallisesti tai sähköpostitse jäsenen yhdistykselle ilmoittamaan osoitteeseen. Kutsu on lähetettävä vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta. Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, jos se ilmoittaa siitä hallitukselle kirjallisesti vähintään kuukautta ennen yhdistyksen kokousta niin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

9 § ÄÄNIOIKEUS
Yhdistyksen kokouksessa äänioikeus perustuu jäsenmaksuun. Äänimäärä on kymmenesosa maksetusta jäsenmaksusta pyöristettynä alempaan kokonaislukuun. Äänioikeuden edellytyksenä on, että kaikki ennen kokousta erääntyneet jäsenmaksut on maksettu. Yksi luonnollinen henkilö voi äänestää yhdistyksen kokouksessa enintään kymmenesosalla kokouksen yhteenlasketusta äänimäärästä. Voidakseen käyttää kokouksessa äänioikeutta, jäsenen on ilmoitettava osallistumisestaan kokoukseen etukäteen yhdistykselle viimeistään kokouskutsussa mainittuun päivään mennessä. Kannatusjäsenellä ja asiantuntijajäsenellä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa. Asunto-osakeyhtiömuotoisten jäsenten osalta edustusoikeus on vain hallituksen puheenjohtajalla tai hallituksen tai hallituksen puheenjohtajan valtuuttamalla edustajalla. Hallituksen puheenjohtajaksi katsotaan henkilö, joka on merkitty puheenjohtajaksi Kiinteistöliiton jäsentietojärjestelmään tai voi osoittaa puheenjohtajuutensa muuten. Henkilöjäsenet edustavat itseään tai valtuuttavat haluamansa edustajan valtakirjalla edustamaan itseään. Kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenellä, asiantuntijajäsenellä ja kannatusjäsenellä on puhe- ja läsnäolo-oikeus yhdistyksen kokouksessa. Tilintarkastajalla, hallituksen jäsenillä sekä yhdistyksen toiminnanjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus yhdistyksen kokouksessa. Yhdistyksen kokous voi myöntää puhe- tai läsnäolo-oikeuden myös muille henkilöille. Yhdistyksen hallitus voi sallia osallistumisen kokoukseen postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

10 § VARSINAISEN YHDISTYKSEN KOKOUKSEN ASIAT
Varsinaisessa yhdistyksen kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. esitetään tilinpäätös ja hallituksen vuosikertomus yhdistyksen toiminnasta edelliseltä kalenterivuodelta,
2. esitetään tilintarkastuskertomus,
3. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta,
4. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toiminnanjohtajalle,
5. päätetään seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta,
6. määrätään seuraavan vuoden jäsenmaksujen suuruus,
7. päätetään seuraavan vuoden talousarviosta,
8. määrätään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan palkkiot,
9. määrätään hallituksen jäsenten lukumäärä,
10. valitaan erovuoroisten jäsenten tilalle uudet jäsenet,
11. valitaan hallituksen jäsenten keskuudesta hallituksen puheenjohtaja,
12. valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja seuraavaa tilikautta varten,
13. valitaan vaalivaliokunnan puheenjohtaja ja jäsenet sekä
14. käsitellään muut kutsussa mainitut asiat

11 § HALLITUS
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus. Hallitukseen kuuluu yhdistyksen kokouksen päättämä määrä jäseniä, kuitenkin vähintään 6 ja enintään 10 jäsentä. Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta siten, että osa hallituksen jäsenistä on erovuorossa joka vuosi. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy valintaa seuraavan toisen varsinaisen yhdistyksen kokouksen päättyessä. Jos hallituksen jäsen eroaa kesken toimikautensa, hänen tilalleen valitaan uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Mikäli hallituksen kaikki jäsenet valitaan samassa yhdistyksen kokouksessa, määrätään erovuoroiset arvalla niin, että puolet valituista jäsenistä on erovuorossa jo seuraavassa varsinaisessa yhdistyksen kokouksessa. Hallituksen puheenjohtajaksi valitun jäsenen puheenjohtajakausi alkaa valinnasta päättäneen varsinaisen yhdistyksen kokouksen päättyessä ja päättyy seuraavan varsinaisen yhdistyksen kokouksen päättyessä. Hallitus valitsee vuosittain keskuudestaan varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtaja valitaan varsinaisen yhdistyksen kokouksen jälkeisessä hallituksen kokouksessa. Varapuheenjohtajan varapuheenjohtajakausi alkaa valinnasta päättäneen hallituksen kokouksen päättyessä ja päättyy seuraavan varsinaisen yhdistyksen kokouksen päättyessä. Hallituksen puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi. Hallituksen jäseneksi ei voida valita henkilöä, joka valintahetkellä on täyttänyt 70 vuotta. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä kokouksessa. Puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja kutsuu hallituksen koolle. Päätökset hallituksessa tehdään ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.

12 § HALLITUKSEN TEHTÄVÄT
Hallituksen tehtävänä on:
1. johtaa yhdistyksen toimintaa sääntöjen ja yhdistyksen kokousten päätösten mukaisesti,
2. edustaa yhdistystä ja päättää yhdistyksen edustajista,
3. valmistella yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi tulevat asiat sekä asiat, joita yhdistyksen jäsenet yhdistyksen kokoukselle esittävät,
4. laatia kalenterivuosittain tilinpäätös ja hallituksen vuosikertomus,
5. laatia toimintasuunnitelma ja talousarvio,
6. laatia esitys jäsenmaksuksi ja muiksi 5 §:n mukaisiksi maksuiksi,
7. kutsua koolle yhdistyksen kokous,
8. panna täytäntöön yhdistyksen kokouksen päätökset,
9. valita toiminnanjohtaja ja muut toimihenkilöt sekä määrätä työsuhteen keskeiset ehdot,
10. hyväksyä tarvittaessa yhdistyksen toiminnan kannalta tarpeelliset ohjesäännöt,
11. palkita tarvittaessa yhdistyksen toiminnassa tai kiinteistöalalla ansioituneet henkilöt ansiomerkillä tai mitalilla,
12. asettaa yhdistyksen työvaliokunta sekä muut tarvittavat valiokunnat, toimikunnat ja työryhmät sekä määrätä näiden jäsenten palkkioista,
13. hyväksyä yhdistyksen sijoitus- ja omaisuudenhoitoperiaatteet sekä päättää lainanotosta ja yhdistyksen omaisuuden panttauksesta tai myynnistä,
14. hyväksyä ja erottaa yhdistyksen jäsenet sekä
15. tehdä esitys yhdistyksen kokoukselle yhdistyksen kunniapuheenjohtajista ja kunniajäsenistä.

13 § VAALIVALIOKUNTA
Vaalivaliokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kaksi jäsentä. Vaalivaliokuntaan valittavista kaikki eivät voi olla yhdistyksen hallituksen jäseniä. Vaalivaliokunta tekee esityksen varsinaiselle yhdistyksen kokoukselle erovuoroisten sijaan valittavista hallituksen jäsenistä ja heidän lukumäärästään. Yhdistyksen kokous ei ole sidottu vaalivaliokunnan esitykseen. Vaalivaliokunta kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta. Vaalivaliokunta on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi valiokunnan jäsenistä, joista toisen tulee olla puheenjohtaja, on paikalla. Päätökset tehdään ehdottomalla ääntenenemmistöllä.

14 § TYÖVALIOKUNTA
Työvaliokunta valmistelee tarvittaessa hallitukselle esitettävät asiat sekä hoitaa hallituksen sille antamia tehtäviä. Työvaliokuntaan kuuluu yhdistyksen puheenjohtaja puheenjohtajana ja varapuheenjohtaja sekä enintään kolme muuta hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä. Työvaliokunta kokoontuu yhdistyksen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta. Työvaliokunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet työvaliokunnan jäsenistä, joista yhden tulee olla puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, on paikalla.

15 § TOIMINNANJOHTAJA
Yhdistyksellä voi olla toiminnanjohtaja, jonka tehtävä on:
1. hoitaa yhdistyksen toimintaa ja juoksevaa hallintoa hallituksen ja työvaliokunnan antamien ohjeiden sekä määräysten mukaisesti,
2. vastata toiminnan tarkoituksenmukaisuudesta ja tehokkuudesta sekä yhdistyksen toiminnan kehittämisestä,
3. toimia sihteerinä hallituksen, työvaliokunnan sekä mahdollisten toimikuntien kokouksissa sekä tarvittaessa valmistella ja esitellä niissä käsiteltävät asiat,
4. järjestää yhdistyksen hallinto, toiminta, taloudenhoito ja kirjanpito luotettavalla tavalla,
5. huolehtia toiminnan edellyttämästä viestinnästä ja vuorovaikutuksesta yhteiskunnan, alan keskusjärjestöjen ja muiden organisaatioiden sekä jäsenkunnan välillä,
6. vastata yhdistyksen edunvalvontatyöstä hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti sekä
7. toimia yhdistyksen toimiston esimiehenä

16 § NIMENKIRJOITUS
Yhdistyksen nimen kirjoittaa yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai toiminnanjohtaja, kukin yksin, tai kaksi hallituksen jäsentä yhdessä.

17 § TILIKAUSI JA TILINTARKASTUS
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään neljä viikkoa ennen varsinaista yhdistyksen kokousta. Tilintarkastajan tulee antaa tilintarkastuskertomus hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista yhdistyksen kokousta. Tilintarkastajan toimikausi on kalenterivuosi, ja toimikausi alkaa valintaa seuraavan kalenterivuoden alusta.

18 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN
Näitä sääntöjä voidaan muuttaa yhdistyksen kokouksen päätöksellä, jos vähintään 3/4 annetuista äänistä kannattaa muutosta. Yhdistyksen ollessa Suomen Kiinteistöliitto ry:n jäsen on sen hallitukselle ilmoitettava sääntöjen muuttamisesta, yhdistyksen purkautumisesta tai lakkauttamisesta. Yhdistys voidaan purkaa kahden vähintään kuukauden väliajoin pidetyn yhdistyksen kokouksen päätöksillä, joita vähintään 3/4 annetuista äänistä kummassakin kokouksessa kannattaa. Jos yhdistys purkautuu, sen varat on käytettävä kiinteistöalan etuja ajaviin tarkoituksiin sillä tavoin kuin viimeinen purkamisesta päättävä yhdistyksen kokous määrää. Jos yhdistys lakkautetaan, sen varat luovutetaan Kiinteistöalan Koulutussäätiö sr:lle (y-tunnus 0774302-6), tai, mikäli kyseistä säätiötä ei ole enää olemassa, säätiölle, jonka katsotaan tarkoitukseltaan parhaiten vastaavan kyseisen säätiön toiminnan tarkoitusta siinä muodossa, kuin toiminnan tarkoitus oli määritelty 31.12.2018. Säätiön on käytettävä varat Kanta-Hämeen maakunnan alueella kiinteistöalan koulutukseen.

19 § SIIRTYMÄSÄÄNNÖS
Marraskuussa 2021 valittujen hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vuonna 2024 pidettävän varsinaisen yhdistyksen kokouksen päättyessä. Marraskuussa 2022 valittujen hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vuonna 2025 pidettävän varsinaisen yhdistyksen kokouksen päättyessä