Taloidylli Pikkutorin laidalla on Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen jäsenistön vanhin

Julkaistu: 06.04.2022

Hallituskadun ja Saaristenkadun kulmauksessa sijaitseva asunto-osakeyhtiö Hämeenlinnan Pikkutori on Hämeenlinnan vanhin asunto-osakeyhtiö, kun asiaa tarkastellaan talojen rakentamisajankohdan mukaan. Vanhin taloyhtiön rakennuksista on valmistunut 1830-luvulla.

Nykyisin yhtiö muodostuu kolmesta liike- ja asuinrakennuksesta, jotka sijaitsevat osoitteissa Hallituskatu 19 ja Saaristenkatu 10. Saaristenkadun varrella on pitkä puinen asuinrakennus, jonka kivijalassa toimivat jalkinekorjaamo ja jalkahoitola. Hallituskadun varrella on toinen puutalo ja sen vieressä 1902 valmistunut arkkitehti Helinin kivitalo. 

Empiretyyliset puutalot rakennutti Tervakosken tehtaiden perustaja, kamarineuvos Gustaf Nordenswan. Hän perusti paikalle Hämeenlinnan ensimmäisen kirjapainon vuonna 1845. Rakennusainesuosituksena oli kivi, mutta Hämeenlinnassa puuta oli helpompi saada. Perimätiedon mukaan Saaristenkadun suuntaisen talon rakentamiseen on käytetty Hämeenlinnan palossa säilyneitä järeitä hirsiä.

Arkkitehti Helinin kivitalo rakennettiin palokujan päälle. Se valmistui vuonna 1902. Nykyisin rakennuksen ylimmässä kerroksessa on arkkitehtitoimisto RCo Oy, jonka toimitusjohtaja on taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Juha Laine. Kuva: Muistojeni Hämeenlinna 

Meijeri, opettajankoulutuslaitos ja muita yrityksiä 

Vanhalle palokujalle rakennetussa jugendtyylisessä kivitalossa on toiminut monenlaisia yrityksiä. Alakerroksessa on ollut esimerkiksi polkupyöräkorjaamo, kakkoskerroksessa leipomo sekä Hämeenlinnan ympäristön maidon y.m. maataloustuotteiden myyntikunnan meijeri ja yläkerrassa asuntoja. Talon alakerrassa toimi ilmeisesti meijerin yhteydessä vanhemman väen muistama jäätelömyymälä. Jäädytykseen tarvittavat jäät nostettiin Vanajavedestä ja niitä säilytettiin sahanpurun alla. 

Hämeenlinnan kaupunkiin perustettiin 1889 kiertokouluseminaari. Laitoksen johtajana toimi kansakoulunopettaja Juho H. Tuhkanen. Koulu ristittiin kansan keskuudessa Tuhkasen seminaariksi. Vuosisadan vaihteessa Tuhkanen osti seminaarille Saaristenkadun ja Residenssinkadun (nykyinen Hallituskatu) kulmassa olevan talon. J.H. Tuhkasen yksityinen seminaari kiertokoulun opettajia varten toimi rakennuksessa 1899–1912. 

Talossa ovat sittemmin toimineet muun muassa Suomen kansan demokraattisen liiton (SKDL) paikallinen piiritoimisto sekä Hämeenlinnan järjestöyhdistyksen useat jäsenjärjestöt. 

1980-luvulla järjestöyhdistys vaati rakennusten purkamista uuden toimitalon tieltä. Purkuasia ei edennyt, sillä Hämeenlinnan järjestöyhdistyksen piirissä oli vahva suojelua kannattava joukko, jolla oli vaikutusvaltaa Hämeenlinnan kaupunkiin. Tätä mieltä oli Kansan uutisten toimittaja Jaakko Tiainen, joka asui kiinteistössä vuosikymmeniä. Kerrostalokaavaa ei siis tontille tullut. Myöhemmin Pikkutoria ympäröivät talot suojeltiin ja kaava muutettiin puutaloalueeksi. 

Vuonna 1999 suojellun korttelin, Hallituskatu 19 ja Saaristenkatu 10 talot huutokaupattiin rakennusliike Kummilan konkurssipesän jäljiltä. Kuusi perhettä perusti ostopoolin, ja osti empirepuutalot omakseen. Jugendtaloon tuli Juha Laineen arkkitehtitoimisto. Kaikki rakennukset remontoitiin ja entisöitiin. 

Nykyisin rakennukset muodostavat asunto-osakeyhtiö Hämeenlinnan Pikkutorin. Nimensä yhtiö on saanut edustalla sijaitsevan puistoalueen mukaan. 

Laine jäljellä alkuperäisestä ostopoolista 

Juha Laine on ainoana jäljellä alkuperäisestä porukasta, joka aikoinaan osti Pikkutorin kiinteistöt Rakennusliike Kummilan pakkohuutokaupasta. Rakennukset oli myyty Kummilalle purettavaksi, sillä paikalle oli tarkoitus tehdä kerrostalo. 

Hämeenlinnan teatterin talouspäällikön tehtävästä eläköitynyt Jukka Jokinen oli kuitenkin se, joka vuonna 1999 kokosi  listalle ihmisiä joita soitteli läpi ja selvitti halukkuutta lähteä ostamaan kiinteistöä. Löytyi kuusi perhettä mukaan. 

“Huutokauppa käytiin hotelli Cumuluksessa, se oli hyvin jännittävä päivä. Vastatarjouksen tekijöitä oli vain yksi. Tarjoukset lähenivät jo päätettyä kattosummaa, mutta lopulta vastustaja luovutti”, hän muistelee.  

Ostopoolin alkuperäiset jäsenet ovat muuttaneet muualle, eikä ainoa alkuperäisjäsenkään ole koskaan asunut kiinteistössä. Hänen arkkitehtitoimistonsa RCo Oy on kuitenkin edelleen kivisen jugendtalon yläkerrassa, joka on aikoinaan rakennettu palokujan päälle. Koti on muualla, mutta sekin vanhassa talossa. 

“Ennen vanhaan talot rakennettiin kestämään aikaa ja käyttöä”, pääasiassa puurakenteisia asuin- ja kerrostaloja, koulu- ja päiväkoteja suunnitteleva Laine toteaa. 

Pikkutori liittyi Kiinteistöliitto Kanta-Hämeeseen, kun kiinteistöyhtiö muutettiin asunto-osakeyhtiöksi. Siksi yhtiö ei ole jäsenistön pitkäikäisin, vaikka rakennusvuodeltaan vanhin onkin.

Juha Laine on ainoana jäljellä Asunto-osakeyhtiö Pikkutorin alkuperäisistä perustajista. Kuva: Susanna Mattila 

Uudet viemärit vanhojen sijoille 

Hallituskatu 19 sisäpihalla avautui vielä viime syksyn hämärissä valtavat kaivannot. Taloyhtiö Pikkutorin viemäriputket olivat tulleet tiensä päähän, ja syksyllä aloitettiin niiden uusiminen. 

“Viemäriremontti lähti liikkeelle, kun tuli tukos. Sitä lähdettiin aukaisemaan ja kuvattiin viemäriputket. Löytyi pari painaumaa, joten todettiin, että jotain täytyy tehdä”, sanoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja, arkkitehti Juha Laine. 

“Pihasta puuttui sadevesiviemäröinti, joten kun kerran kaivamaan ruvettiin, päätettiin kerralla hoitaa myös ne kuntoon.” 

Viemäreiden paikkoja ei lähdetty muuttamaan, vaan vanhat putket kaivettiin esiin ja uudet vedettiin samoille sijoille. Kun rakennuskanta on viime vuosisataa edeltävältä vuosisadalta, ei muualta parane kaivella kuin sieltä, missä ennenkin on kaivettu. Ja aarteita maa piti sisällään silti: alkuperäisiä valurautaisia viemäriputkia ja uudempia, betonista valettuja.

Vanhaa taloyhtiötä, olipa se sitten 1800- tai 1900-luvulta, hoidetaan aivan samoin periaattein kuin uusia. Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen jäsenistön rakennusiältään vanhimmassa taloyhtiössä tehtiin viime syksynä viemäriremontti. Kuva: Susanna Mattila 

Asunto-osakeyhtiö Pikkutorilla ei alun perin ollut sisäpihaa juuri lainkaan, sillä koivujen kohdalla oli rakennus. Se on purettu kauan sitten. Oleskelualueen kivet on tuotu muualta. Kuva: Susanna Mattila 

 

Muistojen Hämeenlinna elvyttää entisajan tarinat 

Muistojen Hämeenlinna luonnostelee esiin puutalokaupungin, jota ei enää ole. Arkisto esittelee 1800-luvun lopun ja 1900-alun vuosikymmenten Hämeenlinnaa, sen 225 tonttia ja niissä eläneitä ihmisiä. 

Muistojen Hämeenlinna on toimittaja Saila Karpiolan kokoama verkkosivusto ja sitä täydentävä yhteisö sosiaalisessa mediassa. Sivuston lähtökohtana ovat Yrjö Vihervuoren (1896–1979) keräämät vanhaa Hämeenlinnaa esittävät valokuvat ja tonttipiirustukset. 

Sivustolle on kuvien lisäksi koottu tarinoita Hämeenlinnassa eläneistä ihmisistä. Sivustoa täydennetään jatkuvasti. Palvelu on kaikille avoin ja ilmainen. Saila Karpiola on tehnyt pohjatyön muun muassa Kiinteistöliitto Kanta-Hämeeltä ja Kopiostolta saamansa apurahan turvin.  

https://muistojenhml.fi/ 

Kiinteistöliitto Kanta-Häme perustettiin 130 vuotta sitten 

Kiinteistöliitto Kanta-Häme on valtakunnallisen Suomen Kiinteistöliiton jäsenjärjestö. Kiinteistöliittoon kuuluu 23 kiinteistöyhdistystä ja niiden kautta yli 30 000 jäsenkiinteistöä, joissa asuu yli 2 miljoonaa suomalaista. Kiinteistöliitto Kanta-Häme on perustettu jo vuonna 1892. Nykyisin yhdistys edustaa lähes 1 000 jäsenyhtiötä ja niiden yli 50 000 asukasta.